4kk ikäinen pötkylä

 

Hän on 4kk ja aivan ihana pieni poika! Iloinen ja hymyileväinen ja oikein taitava, kun osaa jo pyörähtää masulleen selältä! Juttelee ja hymyilee erityisesti siskolle ja äidille, myös pappa saa isot hymyt. Naurujaan hän säästelee vain äidin höpötyksille. ♥ Siskoaan varautuneempi poika on eli vierastaa jo nyt aika kovasti joitakin ihmisiä kuten minun siskoa. Innostuu hurjasti Ryhmä Haun näkemisestä ja etenkin Sampasta, sisko on Ryhmä Hau -hahmoineen vielä helisemässä, kun tämä poitsu lähtee liikenteeseen. 

Kooltaan hän on edelleen iso, nyt käytetään jo 74 kokoisia vaatteita, kun sisko käytti sen kokoisia vasta 6kk iässä. Kantamista siis riittää ja äidin lihakset kasvaa kohisten. ;)

Pötkylää vaivaa vain allergiat, kananmuna ja kala on niistä pahimmat, jotka saa vatsan kuralle ja ihon ärtymään. Muitakin allergian aiheuttajia ehkä on, mutta nuo nyt on varmat ja selkeät. Kakka on välillä ihan vaahtoa ja masu on selvästi vähän kipeä. Yöt nukutaan onneksi silti pääsääntöisesti hyvin ja samoin päiviin on löytynyt aika selkeä rytmi. Vähän jännitän kiinteiden aloittamista. Seuraavalla kerralla neuvolassa otan puheeksi nämä allergiat.

Flunssia on ehditty jo yksi sairastaa ja nyt on toinen menossa, edellisessä oli yskää tosi pitkään ja tässä sitten tuntuu olevan loputon nuha, jonka loppumista odotellaan kuumeisesti, kun neidin pitäisi päästä taas kerhoon ja kavereiden kanssa leikkimään. 

2-viikkoinen

Eilen tuli ikää 2 viikkoa ja muistin jopa ottaa kuvan! 2-viikkoisena meidän pötkylä on leppoisa tapaus, nukkuu ja syö ja ihmetteleekin jonkin verran. Automatkat sujuu myös nukkuen ja turvakaukalossa nukkuu mielellään, nukkuu yhtä hyvin vaunuissa kuin kantorepussakin, tai yöllä sängyssä. Öisin herättelee syömään noin 3h välein ja kerran yössä pitää vaihtaa vaippa, kun ähinä ei rauhoitu syötöllä. Masujumppaa tehdään jokaisella vaipanvaihdolla ja se tuntuu rauhoittaneen piereskelyäkin, joka aiemmin aiheutti ähinää ja häiritsi unta. 

Eilen pikkuveli sai ensimmäisen d-vitamiinitipan (Fiiluksen maitohappobakteeri+d-vitamiini) eikä aiheuttanut ainakaan eilen mitään ihmeempää. Saa nähdä, miten sitten kun määrää lisätään, mutta toivotaan, että masu ei ala vaivata. :) Ja jos alkaa, niin vaihdetaan sitten johonkin muuhun.

Tänään käytiin ensimmäinen pidempi vaunulenkki, melkein 4km ja se tuntui äidistä tosi hyvältä ja poitsukin nukkui sen ajan hyvin.

Aada 6kk

Meidän 6kk ikäinen Aada yrittää kovasti lähteä liikkeelle, pyörii napansa ympäri, nousee käsivarsiensa varaan, nauraa käkättää Tessulle ihan hulluna, tykkää puurosta ja hedelmäsoseista, mutta pitää herkkuna myös perunaa ja porkkanaa. Aada myös istuu pieniä hetkiä tuetta ja seisoo tukevasti jalkapohjillaan, kun kainaloista kannattelee.

Unihommat sujuu niin, että yleensä tyttö laitetaan pinnasänkyyn illalla ja ekalla syötöllä pääsee viereen nukkumaan loppuyöksi. Aada syö noin pari kertaa yössä. Yleensä nukkumaan mennään noin klo 20 ja uuteen päivään herätään klo 6 jälkeen.

Päivisin nukutaan kahdet noin kahden tunnin päiväunet ja yhdet lyhyemmät illalla. Rytmiä päivissä alkaa olla oikein mukavasti. Aamuisin äiti ja isä käy kuntosalilla vuoropäivinä ja Aada nukkuu sillä välin päiväunia. Kovin montaa kertaa ei äiti ole vielä raskinut vauvaa jättää, vaikka isäkin pärjää Aadan kanssa yhtä hyvin kuin äitikin.

Imetys alkoi takkuamaan silloin vajaan 2kk iässä ja vieläkin on hieman takkuista puuhaa. Makuultaan imetys kelpaa neidille hyvin, muissa asennoissa Aada ottaa vain hörpyt ja sitten kieltäytyy syömästä. Välillä se tuntuu vähän raskaalta ja aiheuttaa stressiä, jos pitää jonnekin lähteä. Kantoliinassa imetys kyllä sujuu. Kantoliinaa käytetään nykyään lähinnä iltaisin, mutta kevään tullen päästään toivottavasti hiihtämään ja ainakin kesällä metsään kävelemään tyttö liinassa tai repussa, mihin tässä sitten päädytäänkään.

Meidän suloinen Aada Alisa on äidille ja isälle ihan tolkuttoman rakas. Ihana ilopilleri, joka tuo päiviin niin paljon ihanaa sisältöä ja elämää. ❤

Aada 3kk

Meidän 3kk ikäinen Aada on hymyilevä hyväntuulinen tyttö, joka saa äidin ja isin aina hyvälle tuulelle. Kiukkua tulee lähinnä väsyneenä, minkä ymmärtää hyvin. Päivissä alkaa olla jo kivasti rytmiä ja pystyy vähän suunnittelemaan, että mitä tekee ja milloin. Kun ikää on  tullut enemmän, niin viihtyy hereilläkin myös itsekseen eri hyvin verrattuna kuukauden takaiseen. 

Juttu luistaa ja hereillä ollessa juttelee eli "huuhuilee" jatkuvasti. Aada viihtyisi mieluiten masullaan katselemassa maailmaa, mutta harmillisesti siinä ei vielä ihan mahdottoman kauan jaksa olla, selälläänkin on kyllä ihan ok katsella lelukaaren leluja. Kuten kuvasta näkyy, niin kannattelee päätään hienosti ja nojailee käsivarsiinsa masullaan ollessa. 

Päikkäreitä Aada nukkuu parhaiten vaunuissa, yleensä aika tarkalleen 3h. Ja nukahtaa vaunuihin tosiaan ihan itsekseen ilman heijailua tai mitään - kunhan pistää ulkovaatteet päälle, niin uni tulee. Harmillisesti iltaisin se uni ei sitten yksinään tule millään, vaan aina pitää päästä äidin kainaloon ja tästä syystä miekin olen nukkunut ihan hyviä yöunia, kun ei voi jäädä itse kukkumaan hereille. Nukkumaan mennään klo 21 aikaan. Pitäisi kyllä ruveta opettelemaan itsekseen nukahtamista sänkyynkin, mutta vielä ei ole jaksanut ruveta siihen hommaan. Aamuisin meillä heräillään klo 7 maissa, kun päivän kakkalasti törähtää vaippaan... Hauska, miten kellontarkka vauva voi olla.

Rokotuksista meidän neitokaiselle ei tullut mitään jälkivaivoja. Rotan ansiosta vatsa ehkä on vähän löysemmällä, mutta se on toisaalta vain hyvä asia. Ei tarvi sitä vähääkään ähistä sen kanssa. Neuvolakäynnillä 2kk kohdalla takerruttiin painoon, kun 6 viikkoa kestäneiden rintaraivareiden ja 4-5h päiväunien takia ei kauhean hyvin syöty. Tehostettiin imetystä ja painoa tuli viikossa lähes puoli kiloa, joten ei ollut aihetta huoleen. Nyt sitten pään ympärys ei ollut kasvanut ihan riittävästi, joten saa nähdä, pitääkö sen takia mennä lisätutkimuksiin vai ei. Ei kyllä sinänsä ihmetytä, kun sen on joka kerta mitannut eri ihminen ja se on kuitenkin hankala mitata hosuvalta vauvalta. Ja vain parista millistä oli kiinni. Muuten neiti kasvaa hyvin. Pituutta on 60,8cm ja painoa 6130g, Aada käyttää vaatekokoa 62/68 vähän merkistä riippuen.

Arki luistaa hienosti ja Aadan kanssa on helppo lähteä joka paikkaan. Imetyskin on ruvennut sujumaan ilman raivoa, joten senkään puolesta ei enää hermostuta. Ihana pieni rakas on hän ♥

Vauva 1kk

Kuukausi ihanaa (ja välillä vähän kamalaa) vauva-arkea takana. Nyt alkaa tuntua siltä, ettei jatkuvasti stressaa jostain sellaisesta kuin nukkuuko se, huutaako se vai mitä se tekee eli ollaan päästy vähän kiinni tähän tavalliseen arkeen. Maanantai oli ensimmäinen neuvolakäynti ihan neuvolassa ja käytiin myös kaupungilla pyörähtämässä.

1kk-ikäinen pikkumytty painaa 5040g ja on 55,5cm pitkä. Pipo on 38,5cm. Neuvolakorttiin kirjoitettiin: "Suloinen tyttö! Täysimetyksellä hienosti kasvanut. D-vit+. Heijasteet ja aukile normaalit. Iho siisti. Jäntevä neiti. Kaikki hyvin. :)" Painoa syntymästä on kuukaudessa tullut tosiaan yli 1kg ja pituuttakin 6cm, joten ruokaa riittää. Aika pirteä ja suht hyväntuulinen vauva on kyllä muuten, viihtyy hereillä välillä aika pitkiäkin aikoja ihmetellen maailmaa, mutta sen vastapainoksi sitten kitisee yliväsymystä.

Imetys sujuu hyvin ja on ihanaa puuhaa. Välillä tissillä raivoavan vauvan kanssa tulee epätoivo, että onkohan kaikki menossa pieleen, mutta suurimman osan ajasta kaikki sujuu paremmin kuin hyvin. Tuntuu hyvältä ruokkia oma lapsi ja pitää sitä lähellä. Ihmettelen niitä, jotka ei halua edes kunnolla yrittää imettämistä, kun onhan tuo niin mukavaa. Sen ymmärrän, ettei se vaan kaikilla onnistu yhtä hyvin.

Masuvaivoja on jonkin verran pienellä ollut ja niitä on sitten kitisty. Välillä tahtoo olla vaikeaa päästä uneen, kun juuri nukahtamisen hetkellä masua vääntää, niin se unihan menee tietysti siinä. Itse lopetin maidon käytön, kun ajattelin, että masuvaivat johtuisi niistä, mutta en ole ihan varma siitä. Pahimmilta huudoilta on kyllä viime aikoina vältytty.

Raskausaikana haaveilin pitkistä vaunulenkeistä, mutta niitä ei tämän sylivauvan kanssa harrasteta juurikaan. Vaunuihin ei nimittäin todellakaan nukahdeta ja jos niissä herätään, niin loppumatka lenkistä on taistelua siitä, pidetäänkö tuttia suussa vai huudetaanko kurkku suorana. Koska lenkillä on kuitenkin käytävä ja jonnekin liikuttava, niin nyt meiltä löytyy kantovälineitä useampiakin. On trikooliina, Tula-kantoreppu ja puuvillainen liina. Katselin ennen vauvan syntymää kantoliinassa tai -repussa olevien lasten kuvia ja mietin, että tuota voisi kokeilla, mutta en kyllä osannut kuvitella, että siitä tulisi meidän ensisijainen tapa liikkua. 

 Trikooliinassa ja puuvillaisessa

 Tulassa Prismassa ja H&M:llä