Rv 25+0 vaunut hankittu

RV 25+2 ja ihanat Emmaljunga-vaunut

Meillä on tietokone korjauksen alla, joten blogin päivittäminen on vähän jäänyt. Kuviakin olisi muistikortilla vaikka kuinka, mutta tällä kertaa blogissakin saa tyytyä katselemaan näitä puhelinkuvia. Pitäisi jossain välissä jaksaa keskittyä tietokoneeseen sen verran, että asentaisi siihen taas kaikki tarpeelliset ohjelmat takaisin.

Viikot vaan vierii ja tänään on jo rv 25+2. 26. viikon alkamisen kunniaksi käytiin hakemassa pienelle vaunut valmiiksi ja mies tunsi vauvan liikkeet kunnolla. Ihania juttuja siis uuteen viikkoon. ♥ Lauantaina käytiin katsomassa, millaisessa kehdossa mies on vauvana makoillut. Pikkuinen saa sen saman perintökehdon, joka oli aika suloinen pastelliväreineen. Nyt on sitten isot hankinnat valmiina, kun vaunut, turvaistuin ja kehto on katsottuna.

Vaunuiksi suunnittelin tosiaan Emmaljunga Viking -yhdistelmävaunuja niiden kapeuden takia, mutta kun toriin tuli myyntiin käytetyt Emmaljungan vaunut, jotka oli Rovaniemellä ja osoittautuivat vain 3cm leveämmiksi kuin nuo kalliit Vikingit, niin käytiin hakemassa ne pois. Olin jostain syystä olettanut niitä paljonkin leveämmiksi. Ja ovathan nuo ihanat; isot, tukevat ja kauniit. Niissä on myös on metallikori, joka varmasti on kätevämpi kuin kankainen. Varmastikaan nämä ei yhtä ketterät ole kulkemaan, kun ei niitä kääntyviä etupyöriä ole, mutta hyvältä vaikuttavat.

Pikkuisella on ollut pari rauhallisempaa päivää ja niiden vastapainoksi esimerkiksi eilen illalla sellaiset potkunyrkkeilyharjoitukset, että mieskin ihmetteli, että miten sie pystyt nukkumaan, jos se noin melskaa. Makoilin siis masu miehen selkää vasten ja pikkuinen jytäsi siinä välissä. :D Eipä siinä paljoa nukuta kyllä ennen kuin pienikin päättää nukkua. Yölläkin heräsin klo 3-4 välillä pienen touhuihin niin kuin muuten lähes joka yö.

Ihanat liitoskivut 24+0

Masun kasvua rv24+0 & rv11+0

Kuten otsikko kertoo, liitoskivut on rantautuneet tännekin. Kävin 8 km hiihtolenkin perjantaina ja sen jälkeen olen saanut kärsiä öisin lonkkakivuista, ja muuten kivuista nivusissa. Ai että... Mahtavaa herätä öisin lonkkakipuihin, joutua kävelemään ympäri kämppää ja hieromaan jalkaa, että kipu loppuisi ja saisi taas nukuttua. Liitoskipuja tuntuu aina vähän, mutta pidempien kävelylenkkien ja hiihdon jälkeen etenkin.

Tänään alkoi 25. raskausviikko. Vaavi liikkuu aika paljon, muljahtelee ja potkii. Iltaisin pieni vetelee iltajumpat, öisinkin herätessä monesti hieman potkii ja aamulla on ihana herätä, kun pikkuinen toivottelee taas huomenet potkuillaan. Nautin niin siitä, kun pienen tuntee masussa. ♥

Eilen tein PregLife-sovelluksen raskausjoogaa iltalenkin jälkeen. Jooga kesti tunnin, mutta aika kului ihan siivillä. Teki kyllä niin hyvää, kun tuo jumppaaminen ja venyttely on vähän jäänyt. (Hups) Oli kummasti vetreämpi olo illalla. Täytyy varmaan taas ruveta enemmänkin joogailemaan ja venyttelemään.

Lomailua ja vaunupohdintaa

Kysynpä vaan, että mihin tämä aika oikein menee. En voi millään uskoa, että rakenneultrasta on jo kaksi viikkoa ja edellisestä neuvolasta neljä viikkoa! Tällä viikolla olisi nimittäin taas neuvola. Minusta ihan tuntuu, että kesä ja sen mukana vauva on tässä maailmassa ennen kuin ehdin oikein asiaa sisäistääkään... Tänään paukahti täyteen viikot 23+0.

Viime viikko meni mökillä lomaillessa. Teki kyllä niin hyvää! Oli ihana käydä rauhallisia hiihtolenkkejä järvellä, laavulla paistelemassa makkaraa, pilkillä ja ihan vaan oleskella. Saunottiin joka ilta oikein kunnolla, mikä sekin on aika parasta. Vauveli oli koko mökkireissun melko aktiivisella tuulella, melskasi masussa minkä ehti, mutta sehän sopii. Ihana tietää, että pieni on menossa mukana ja sillä on oletettavasti kaikki hyvin.

Kelit todellakin suosi lähes koko loman ajan. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja pakkasta oli päivisin vain muutama aste. Parin touhuntäyteisen päivän jälkeen teki ihan hyvää pari lumisateista harmaata päivää, jolloin oli kivempi loikoilla sohvalla lukemassa hyvää kirjaa.

Tällä viikolla huomasin, että lomia kertyykin näköjään aika tavalla enemmän, kun on ollut niin pitkään töissä kuin mitä mie olen. Se tarkoittaa sitä, että huhtikuussakin on pääsiäisen pyhävapaiden lisäksi jäljellä vielä kaksi lomaviikkoa. Ei tässä siis enää kovin paljoa töitä olekaan jäljellä, vaivaiset kolme viikkoa ja vähän päälle. Tavallaan ihan hyvä, istumatyö ja raskaus ei oikein sovi yhteen. Jos närästys tulee kiusaksi muutenkin helpommin, niin istuessa se vaivaa todella paljon enemmän.

Vaunuasioita olen myös pohtinut ja alan kallistua siihen suuntaan, että ostetaan ihan oikeasti uudet vaunut. Tarkoitus oli hankkia käytetyt, mutta toisaalta taas niiden on oltava hyvät. Me liikutaan paljon ja minun pitää päästä liikkeelle yksinkin vaunujen ja koiran kanssa, ja meidän pitäisi mahtua sillä kokoonpanolla hissiinkin, johon ei tosiaan ylimääräistä tilaa ole jätetty. Vaunujen pitäisi siis olla riittävän kapeat ja ketterät, ja kulkea muuallakin kuin asvaltilla mukavasti. Nyt pitäisi vielä vakuuttaa mies tästä tarpeesta.

Rakenneultra

Eilen käytiin viikkojen 21+0 kunniaksi kauan odotetussa rakenneultrassa vilkaisemassa meidän miniä. Pikkuinen mylläsi koko aamupäivän masussa enemmän tai vähemmän, joten koko ultran ajan se sitten olikin tiukalla kippuralla nukkumassa. Vähän käsiä liikautteli ja jalat veti jossain vaiheessa niin, että kutitteli varpailla omaa otsaansa. Kaikki tarvittavat mitat kätilö sai kuitenkin otettua, vaikka aikaa siihen meni. Kaikki oli hyvin, mutta kun sitä on miniksi sanottu, niin mini se tosiaan oli. Vastasi vähän pienempää kuin mitä viikot nyt on. Mies ilmoitti heti, että oon sitten selvästi syönyt liian vähän... Epäilen. ;) 

Istukan sijaintikin katsottiin ja se on kuulemma niin alhaalla, että sitä varten on kontrolli viikolla 32 eli toukokuun puolivälissä. Ja kontrolli sitä varten, että katsotaan, että onhan se riittävän ylhäällä, että pystyy synnyttämään normaalisti. Jos ei, niin sitten vaavi tulee sektiolla tähän maailmaan. Päästään kuitenkin silloin näkemään taas vähän isompaa miniä ultrassa. 

Olen sairastanut flunssaa lauantaista asti, oikein kunnon räkätaudin iski päälle Ikean reissulla, jolla käytiin minun vanhempien kanssa. Mahataudista voi sanoa, että sen hetken voi käytännössä sanoa, milloin se tauti alkaa, tällä kertaa myös flunssasta voi sanoa niin, Ikean matto-osaston kohdalla nimittäin rupesi nenä vuotamaan ja siitä sitten paheni vain sunnuntai-iltaan asti. 

Maanantaina kävin työterveydessä, jossa lääkäri totesi, että mulla on korvatulehduskin, siihen sain sitten antibiootit. Sopivien löytäminen ei taaskaan ollut helppo juttu tällaiselle penisilliini-allergiselle, joka on vieläpä raskaana, kun mikään ei tahdo sopia. Tänään on jäljellä lähinnä pientä tukkoisuutta ja sellainen yskä, joka tuntuu repivän keuhkot kappaleiksi... Mutta paranemaan päin ja huomenna pitäisi varmaan töihinkin raahautua. Sitten pari päivää töitä, ja alkaa loma! 

Muuten voin kyllä erittäin hyvin, selkäkivut ei vaivaa eikä mikään muukaan. Nyt voi jo vähän ruveta miettimään jotain hankintojakin vauvaa varten. ♥

RV 21+1